Hyppää sisältöön

Keskeisiä muiden organisaatioiden tuottamia kotoutumiseen, pakolaisten vastaanottoon ja kotoutumiseen liittyviä julkaisuja

2020

Kotona Suomessa: Selvitys kotoutumispalveluita koskevista näkemyksistä

Selvityksessä on kartoitettu kotoutumiskoulutuksen loppuvaiheessa olevien osallistujien näkemyksiä saamistaan palveluista ja kotoutumisestaan.

Kotona Suomessa: Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta

Selvitykseen haastateltiin 1009 yrityksen rekrytoinnista vastaavaa henkilöä helmi–maaliskuussa 2020. Haastatteluiden perusteella selvitettiin eri puolilla maata toimivien työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia työvoiman kohtaanto-ongelmasta ja erityisesti maahanmuuttajien työllistämisestä ongelman ratkaisuna.

VN TEAS: Maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolut Ruotsissa. Kolmen toimenpiteen kartoitus

Maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolut Ruotsissa -raportti käsittelee kolmea toimenpidettä, joilla on pyritty parantamaan maahanmuuttajille tarjottavia koulutus- ja työllistymispalveluita. Aineisto kerättiin osana Maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolut (MAKO) -hanketta ja se on julkaistu erillisenä osaraporttina. Ruotsista kerätyn aineiston rooli oli tuottaa aineistoa tutkimuskysymyksiin, jotka käsittelivät 

  1. koulutus- ja työllistymispolkujen pullonkauloja, 
  2. eri toimijoiden välisen yhteistyön järjestämistä, 
  3. kotoutumiskoulutuksen ja muiden työhallinnon palveluiden yhteensovittamista sekä 
  4. palvelupolkujen kehittämis- ja systematisointitarpeita. 

Käsiteltäviä ohjelmia ovat etableringsprogrammet, joka raportissa on käännetty termillä asettautumisohjelma, snabbspår eli pikareitti sekä vireillä oleva uudistus etableringsjobb, jossa valtio tukisi suoraan henkilölle maksettavalla palkkatuella näiden työllistämistä. 

Karvi: Maahanmuuttajien koulutuspolut, Arviointi vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksesta, aikuisten perusopetuksesta ja ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimusten joustavoittamisesta

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti vuosina 2019–2020 arvioinnin, jossa tarkasteltiin maahanmuuttajien koulutuspolkujen nopeuttamiseen tähdänneiden uudistusten vaikutuksia vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksessa, aikuisten perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa.

Vuoropuhelua ja vaikuttamista: Etnisten suhteiden neuvottelukunnan toimikauden 2016–2020 vaikuttavuuden arviointi

Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) toimikauden 2016–2010 arvioinnissa tarkastellaan ETNO:n tarkoitusta ja tehtäviä, työmuotoja, jäsenten ja heidän taustayhteisöjensä roolia, toimikauden onnistumisia ja haasteita sekä odotuksia jatkolle. 

ETNO on erityisesti onnistunut vuorovaikutusareenana ja yhteistyön lisääjänä. ETNO:n isoimmat haasteet liittyvät sen toiminnan laajuuteen ja tästä johtuviin erilaisiin tulkintoihin ETNO:n perustehtävästä. 

2019

Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus FinMONIK

Ulkomailla syntyneiden hyvinvointitutkimus (FinMONIK) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama tutkimus, jossa on selvitetty Suomessa asuvan ulkomaalaisväestön hyvinvointia, terveyttä sekä kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista. Tutkimuksessa kerättiin tietoa myös työllisyydestä, työn löytämiseen liittyvistä mahdollisista esteistä ja mahdollisista syrjintäkokemuksista. Tutkimukseen valittiin satunnaisotannalla 13 650 ulkomailla syntynyttä ulkomaalaistaustaista 18–64-vuotiasta.

Tutkimusta on rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskus, kunnat ja EU:n kotouttamisrahasto (AMIF). Tietoa tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, palvelujen parantamisessa ja kotoutumisen seurannassa. Tutkimus toteutettiin vuosina 2018–2019.

OKM: Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi: Kipupisteet ja toimenpide-esitykset III

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti nopeasti kasvaneen turvapaikanhakijamäärän vuoksi 5.11.2015 ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ja sovittaa yhteen turvapaikanhakijatilanteesta ja kasvavasta maahanmuutosta aiheutuvat ministeriön ja hallinnonalan lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteet.

Ohjausryhmä julkaisi väliraporttinsa Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi – kipupisteet ja toimenpide-esitykset helmikuussa 2016 (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:1) sekä loppuraporttinsa Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset II helmikuussa 2017 (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:5).

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen nimitti 9.4.2018 jatkotyöryhmän, jonka tehtävänä on ollut seurata maahanmuuttajien koulutusta ja kotoutumista koskevien uudistusten etenemistä toimialalla ja tehdä ehdotukset tarvittavista uusista toimenpiteistä. Tämä julkaisu on jatkotyöryhmän loppuraportti, joka sisältää aiemmissa esitettyjen toimenpiteiden tilannekatsauksen sekä 40 uutta esitystä.

Raportissa on pyritty täydentämään aiempaa työtä ja tuomaan esille joitakin uusia aihealueita, joita aiemmissa raporteissa ei ole vielä käsitelty tai joihin liittyvät toimenpide-esitykset eivät ole eri syistä vielä toteutuneet. Tällaisia ovat esimerkiksi opettajien saatavuuteen, osaamiseen ja kelpoisuuteen liittyvät kysymykset, varhaiskasvatukseen osallistuminen, perusopetukseen valmistavan opetuksen tilanne ja suomen kielen osaamiseen/opetukseen liittyvät haasteet. Samaten jatkotyöryhmä haluaa selvittää syitä maahanmuuttajien heikompiin oppimistuloksiin ja seurata ammatillisen reformin toimenpiteiden vaikutuksia maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutukseen pääsyyn, ohjaukseen ja kielitaidon vahvistamiseen. Maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkujen sujuvoittamiseen esitetään uusia toimenpiteitä ja korkeakouluopiskelijoiden oleskelulupakäytänteisiin toivotaan joustavuutta siirryttäessä työelämään. Kulttuurialalla nähdään tarvetta toimintatapojen vakiinnuttamiseen ja nuorisotyössä korostetaan paikallisen tason toimenpiteitä.

Kotona Suomessa: Mahdollisuuksia, toivoa ja luottamusta – kustannuksia säästäviä ratkaisuja maahanmuuttajien työllistymiseen

Raportissa esitetään suosituksia siitä, mitä erityisesti pidempään työttömänä olleiden maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen tukemisessa ja
palveluiden järjestämisessä tulisi ottaa huomioon. Keskeisimmät havainnot ovat riittävän pitkäkestoisen, luottamuksellisen ja henkilökohtaisen ohjaussuhteen edut
ja kustannushyödyt. Raportissa esitetään myös hankemuotoisen työn haasteita
ja ratkaisuehdotuksia niihin.

Kotona Suomessa: Suosituksia kotoutumiskoulutuksen jälkeisen nivelvaiheen palveluiden järjestämiseen

Koosteeseen on kerätty Kotona Suomessa -hankkeessa toteutetun maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen jälkeisen nivelvaiheen mallintamisprosessin tulokset ja suositukset liittyen palveluiden järjestämiseen.

2018

OECD: Working Together: Skills and Labour Market Integration of Immigrants and their Children in Finland

While Finland’s foreign-born population remains small by international standards, growth has been amongst the fastest in the OECD. Finland’s foreign-born population have lower employment rates than native-born Finns, and women, in particular, are struggling to integrate and face incentives to stay in the home. The employment gap among those arriving from outside the European Union is among the largest in the OECD. This risks long-term implications for the integration of their children, many of whom are struggling to thrive in the Finnish school system. Large inflows of asylum seekers in 2015 put integration squarely on the agenda, and Finland developed a number of innovative integration policies in response. Yet, numbers have since fallen dramatically, raising questions of how to respond to the needs of a large cohort without scaling up the integration system on a permanent basis. This review, the second in a series on the skills and labour market integration of immigrants and their children, provides an assessment of these and other challenges. It includes a holistic assessment of Finland’s integration services – such as the new modular integration training, and the Social Impact Bond – as well as challenges related to settlement, early labour market contact and workplace segregation.

Kotona Suomessa: Selvitys kotoutumiskoulutuksen malleista Turussa ja pääkaupunkiseudulla

Selvityksessä tarkastellaan kotoutumiskoulutuksen vuosina 2016 ja 2017 uudistuneiden mallien toimeenpanoa Turussa ja pääkaupunkiseudulla. Toteutukseen ovat alueilla vaikuttaneet ELY-keskusten ohjeistus, voimassa olleet puitesopimukset sekä kouluttajien toiminnan ominaispiirteet ja vahvuudet.

VN TEAS: Yhteistyörakenteet pitkäaikaistyöttömien, pitkäaikaissairaiden ja maahanmuuttajien palveluissa

Käynnissä olevan sote- ja maakuntauudistuksen kokonaistavoitteina ovat muun muassa palvelujen saatavuuden ja laadun paraneminen, kustannustehokkuuden lisääminen, digitalisaation edistäminen sekä uusien innovatiivisten palveluratkaisujen luominen maakuntiin. Raportti käsittelee yhteistyörakenteita pitkäaikaistyöttömien, pitkäaikaissairaiden ja maahanmuuttajien palveluissa. Raportissa keskitytään erityisesti eri toimijoiden välisiin rajapintoihin ja näiden osalta kuvataan sekä palveluiden nykytilaa että reflektoidaan rajapintojen mahdollista tulevaisuutta maakunnallisessa mallissa.

VN TEAS: Tuntematon tulevaisuus: selvitys ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön toimivuudesta

Yhdenvertaisuusvaltuutetun ja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) yhteistyössä toteuttama selvitys arvioi ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön (ns. vastaanottolaki) toimivuutta. Selvitys perustuu laajaan asiakirja- ja haastatteluaineistoon. Aineistoon sisältyy muun muassa 66 ihmiskaupan uhrin auttamistyötä koskevat asiakaskirjaukset. Selvityksessä on lisäksi haastateltu yhteensä 83 ihmiskaupan vastaisen työn parissa työskentelevää asiantuntijaa eri puolilta Suomea. 

Selvitys osoittaa, ettei kuntien sosiaali- ja terveystoimi tunne ihmiskaupan uhrien auttamista koskevaa vastaanottolakia, eikä ihmiskaupan uhrien erityisasema palveluiden saajina kunnissa toteudu. Ihmiskaupan uhrit eivät aina saa palveluja, joihin he lain mukaan olisivat oikeutettuja. Selvitys myös osoittaa, että Suomessa on henkilöitä, jotka eivät ihmiskauppaan liittyvästä avuntarpeestaan huolimatta saa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä riittävää apua tai jotka eivät ohjaudu tai pääse viranomaisavun piiriin. 

Selvityksen mukaan keskeinen syy on lainsäädännön ja sen soveltamisen seurauksena syntynyt vahva kytkös ihmiskaupan uhrien auttamisen ja ihmiskauppaan syyllistyneiden vastuuseen asettamisen (rikosprosessi) välillä. Tärkeimmät suositukset selvityksen perusteella ovat: ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan erillislain säätäminen, lainsoveltamista koskevan ohjeen antaminen kunnille ja järjestöjen toimintaedellytysten parantaminen.

Töihin Suomeen - Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi

Maahanmuuttopoliittinen ohjelma työperusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi täydentää osaltaan jo vahvistettuja pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmia ja linjauksia. Hallitus sopi maahanmuuttopoliittisen ohjelman tekemisestä vuosia 2018–2021 koskevan julkisen talouden neuvotteluissa. Ohjelman tavoitteena on tuoda näkyväksi ja edistää hallituksen maahanmuuttopoliittista linjaa, joka tukee työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää maahanmuuttoa. Ohjelma määrittää Suomen maahanmuuttopoliittisia linjauksia, jotka edistävät erityisesti työperusteista maahanmuuttoa, sekä sitä tukevaa kotoutumista ja hyviä väestösuhteita eri väestöryhmien välillä. Ohjelman toimeenpanoa seurataan maahanmuuton ministerityöryhmässä.