Hyppää sisältöön

Lainsäädäntö ohjaa kotoutumisen edistämistä
 

Kotoutumisen edistämistä ohjaa lainsäädäntö. Siihen liittyvät muun muassa valtion ja kuntien kotoutumista edistävät ohjelmat, kotoutumisen edistäminen monialaisena yhteistyönä sekä eri toimijoiden välisinä kumppanuudet.  Keskeistä kotoutumisen edistämisessä on kaksisuuntaisuus ja yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja hyvien väestösuhteiden edistäminen.

Maahanmuutto on lisääntynyt ja yhteiskunta monimuotoistunut

Ulkomaan kansalaisten määrä Suomessa on kasvanut huomattavasti etenkin 2000-luvulla. Suomessa asui vuoden 2019 lopussa yli 265 000 ulkomaan kansalaista ja yli 420 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä. 

Myös ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut nopeasti: vuonna 1990 ulkomaalaisten osuus väestöstä oli vain puoli prosenttia, mutta osuus oli noussut lähes viiteen prosenttiin vuonna 2019.

Suomeen muutetaan monesta syystä. Erityisesti työperusteinen maahanmuutto Euroopan ulkopuolelta on ollut kasvussa. Tätä suurempi maahanmuuton syy on kuitenkin perhe. Seuraavaksi eniten muutetaan opiskelun ja kansainvälisen suojelun perusteella. Suomeen muuttaneet keskittyvät asumaan kasvukeskuksiin. Vuonna 2019 yli puolet ulkomailla syntyneistä asui Uudellamaalla ja yli kaksi kolmasosaa Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa.

Maahanmuutto on otettava huomioon palvelujen suunnittelussa

Maahanmuuton kasvu edellyttää, että maahanmuuttajaväestön tarpeet otetaan huomioon, kun järjestetään julkisia palveluja. Lisäksi tarvitaan erillisiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja.

Lisääntyvä maahanmuutto tekee monikielisyydestä sekä arvojen ja tapojen monimuotoisuudesta yhä enemmän keskeisen osan suomalaista yhteiskuntaa. Kotoutuminen on jatkuva, monensuuntainen ja yksilöllinen prosessi, joka edellyttää sitoutumista niin maahanmuuttaneilta itseltään kuin vastaanottavalta yhteiskunnalta.

Kotoutumista edistävän politiikan painopisteet

Kotoutumista edistävä politiikka on vahvasti monialaista ja edellyttää tiivistä yhteistyötä etenkin työvoima-, koulutus-, asumis-, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Myös kansalaisyhteiskunnan ja järjestöjen, myös maahanmuuttaneiden omien järjestöjen, ottaminen mukaan kotoutumista edistävään työhön on tärkeä kotoutumispolitiikan perusta.

Kunkin hallituskauden kotoutumisen edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet määritellään valtioneuvoston hyväksymässä valtion kotouttamisohjelmassa (VALKO).